Östersundom ja Itä-Helsingin hidasratikkahäkkyrä

Tarina tähän asti: MTV:n toimittaja Hanna Takala kysyi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolta Twitterissä 4. huhtikuuta:

Jos tila loppuu Helsingistä, miksi pitäisi laajentua itään ja rakentaa sinne raiteita kun tänne Vantaalle tulee jo juna? #MTVtentti #asunnot

Esitimme tähän jatkokysymyksen 6. huhtikuuta:

Aivan, ja jos #Östersundom rakennetaan, niin miksi sinne tarvitaan sekä ratikka että metro? Eikö jompi kumpi riittäisi @ksvhelsinki?

Arvoisa kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole vieläkään tietääksemme vastannut MTV:n toimittajan esittämään kysymykseen, mutta tähän metro + ratikka -kysymykseen Kaupunkisuunnitteluvirasto vastasi eilen 13. huhtikuuta seuraavasti:

#Östersundom´in yleiskaava perustuu metroon. Kaavassa tilavaraus myös metrolinjan & kehä III:n suuntaisille pikaratikkalinjoille.

Katsotaanpa siis, mitä tapahtuu kun laitetaan uusi Helsingin kaupunginvaltuuston 26. lokakuuta 2016 hyväksymä Yleiskaava ja Yhteinen Östersundom -sivuilta löytyvä Östersundomin osayleiskaava yhteen, ja piirretään vähän selvemmin erottuvat viivat metrolinjojen ja kaikkien sinne tänne risteilevien ja yllättäen päättyvien hidasratikkalinjojen päälle.

Kuvasta kannattaa huomata myös Vantaan puolelle jatkuviksi merkatut hidasratikkalinjat. Katsotaanpa, mitä Vantaan kaupunki suunnittelee. (lähde: Vantaan kaupunki, Joukkoliikennekaupunki 8.12.2014)

Normaalia eri kaupunkien eriaikaisten suunnitelmien yhteensovittamista toki, tai olikohan maankäyttö- ja rakennuslaissa vaatimus, että pitäisi laatia yhteinen yleiskaava…

46 a § (18.3.2016/196)
Pääkaupunkiseudun yleiskaava

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeihin laaditaan kuntien yhteinen yleiskaava (pääkaupunkiseudun yleiskaava). Oikeusvaikutteisen pääkaupunkiseudun yleiskaavan tultua voimaan edellä mainittuihin pääkaupunkiseudun kuntiin ei sovelleta 8 eikä 195 §:ää.

Hidasratikasta

Hidasratikka on siis sellainen kulkine, joka kulkee noin 25 km/h keskinopeudella. Kunnon pikaratikka kulkee mieluiten vähintään 40 km/h keskinopeudella. Pikaratikoiden maksiminopeus voi olla 60–100 km/h, ja maailmalla on jopa pikaratikkaverkkoja, joissa keskinopeuskin on luokkaa 60 km/h. Tällainen oikea pikaratikka voi tarjota todellista kilpailuetua muihin kulkuneuvoihin verrattuna, henkilöauto mukaanlukien.

Päivitys 15. huhtikuuta 2017:

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaissut 12.4.2017 metrolle myös suoran linjauksen vaihtoehdot ”syvämetro” ja ”pintametro”:

Nämä vaikuttavat jo metron osalta järkevämmiltä. Suoran linjauksen kustannusarvio on noin 760 M€ ja kaupungin arvion mukaan suora linjaus on noin 100 M€ edullisempi kuin alkuperäinen mutkitteleva metrolinjaus. (Sen kustannukseksi arvioimme virheellisesti vain 500 M€, oikea kustannus siis mutkittelevalle metrolinjaukselle liki 900 M€). Kaikkiin arvioihin pitää huomioida Itämetro / Länsimetro -lisä vielä päälle. Todennäköisesti mikään merkittävä metrohanke ei ole Suomessa toteutunut kustannusarviota edullisemmin.

Lue myös:

Yle Uutiset Sun juttu: Miksi pääkaupunkiseutu ei kasva Sipoon suuntaan – vai kasvaako sittenkin?

Tolkku: Milloin Östersundomiin rakennetaan?