Helsingin yleiskaava, vaikutukset yleisilmailuun

Parhaillaan Helsingin kaupunki toteuttaa Malmin lentokentän lakkauttamista aktiivisesti mm. häätämällä ilmailualan toimijat hangaarista, jossa lentokoneita on säilytetty 1930-luvulta lähtien (Lähde: MTV Uutiset, 8.4.2017). Häädöstä vastaa Helsingin kaupungin Kiinteistöviraston tilakeskus ja tilojen vuokrauksesta mm. autonäyttelyn ja teknobileiden järjestämispaikaksi Tukkutori.

Hangaarin nykyiset vuokralaiset olisivat halukkaita jatkamaan 2400-neliöisen tilan vuokraajina. MTV Uutisten saamien tietojen mukaan kaupunki ei kuitenkaan halua edes neuvotella vuokrasopimusten jatkamisesta. Näin siitä huolimatta, että kaupunki on vuokrannut varsinaisen lentokentän lentotoimintaa ylläpitävälle Malmin lentokenttäyhdistykselle vuoden 2019 loppuun asti.

Saamiemme ennakkotietojen mukaan arvokasta 1930-luvun alkuperäisasussa olevaa lentokonehallia suunnitellaan käytettäväksi myös kirpputorina. Kun pääkaupunkiseudulla on niin kova pula kirpputoreiksi soveltuvista tiloista (toimitilaa on vapaana n. miljoona kerrosneliömetriä).

Helsingin yleiskaava
Kaupunkikaava – Helsingin uusi yleiskaava

ote selostuksesta, s. 133-134, eli virallinen totuus:

Vaikutukset yleisilmailuun

Yleisilmailulla tarkoitetaan lähes kaikkea motorisoitua ilmailua pois lukien suuren luokan kaupallinen lentoliikenne. Yleisilmailu sisältää niin harrasteilmailun kuin myös esimerkiksi lentokoulutustoiminnan ja ilmasta käsin toimivan viranomaistoiminnan.

Valtion päätös luopua Malmin lentokentästä perustuu tavoitteeseen vahvistaa Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä lisäämällä seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä. Helsingin kaupungin, tai laajemmin Uudenmaan liiton, velvollisuutena ei ole operoida tai mahdollistaa yleisilmailutoimintaa, mutta sen sijaan kaupungilla ja laajemmin Helsingin seudulla on suuria paineita asuntorakentamiseen kaupungin kasvaessa voimakkaasti erityisesti keskeisiltä osiltaan. Tästä syystä voimassa olevissa maakunta- ja yleiskaavoissa kentän alue on osoitettu rakentamiseen, mikäli lentotoiminta lakkaa. Tekeillä olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa Malmin lentokentän alue on osoitettu tiivistettäväksi alueeksi osana maakuntakaavoitusta ohjaavien valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteuttamista. Helsingin uuden yleiskaavan ehdotusvaiheessa kentän alue on kokonaisuudessaan osoitettu uudeksi asuntorakentamispainotteiseksi kaupunginosaksi. Kentän alueelle suunniteltavaan uuteen kaupunginosaan arvioidaan rakennettavan asunnot noin 25 000 asukkaalle, ja sinne arvioidaan syntyvän noin 2000 työpaikkaa. Nykyisin kentän alueella on 260 työpaikkaa, joista suoraan lentotoimintaan liittyy 60 työpaikkaa.

Lentotoiminnan lakattua Malmilla voidaan siellä olevalle toiminnalle tietyin varauksin osoittaa toimintaedellytyksiä muilta lentokentiltä. Rajavartiolaitoksen toiminta on siirtymässä Helsinki-Vantaalle rakennettaviin uusiin tiloihin ja ainakin osa lentokoulutustoiminnasta on ilmoittanut siirtyvänsä toimimaan Suomen muilta kentiltä käsin. Harrastetoiminnan suhteen aiemmin tehdyt selvitykset osoittavat, että Uudellamaalla on edelleen kohtuulliset mahdollisuudet harrasteilmailuun. Toiminnoiltaan korvaavan kentän rakentamista ja sijoittamista on selvitetty seudullisesti lukuisten toimijoiden toimesta, mutta toistaiseksi ei kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua ole löytynyt.

Helsingin yleiskaava heikentää yleisilmailun edellytyksiä Helsingissä. Tämä johtuu yleiskaavan esittämästä maankäytön muutoksesta Malmin lentokentälle, joka on nykyisellään Suomen merkittävin yleisilmailun lentokenttä. Yleiskaavaratkaisu perustuu valtion aiemmin tekemään päätökseen lentotoiminnan lakkauttamisesta Malmin lentokentällä. Valtioneuvosto päätti 3.4.2014 julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–18. Siinä linjattiin, että Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön ja että valtion toiminnot lopetetaan kenttäalueella mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Oikeuskansleri vahvisti vielä päätöksen vuoden 2015 syyskuussa. Finavia on päättänyt lopettaa toimintansa Malmin lentokentällä vuoden 2016 lopussa.

Edellytykset kaupalliselle helikopteritoiminnalle Helsingissä heikkenevät, kun Hernesaaren nykyisen alueen vuokrasopimus päättyy. Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksessa ei ole enää paikkaa helikopterikentälle. Yleiskaavaa valmisteltaessa selvitettiin vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja kaupalliselle helikopterikentälle Helsingissä (Helsinkiin tulevan helikopterikentän sijaintipaikkaselvitys, 2014:34). Selvityksessä todettiin, että mahdollinen sijaintipaikka kaupalliselle helikopteritoiminnalle voisi löytyä Helsingissä Kivikosta. Toimintaedellytyksiltään parhaaksi vaihtoehdoksi nousi kuitenkin Helsinki-Vantaan lentokenttä.

Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2016:3

http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2016-3.pdf

Östersundom ja Itä-Helsingin hidasratikkahäkkyrä

Tarina tähän asti: MTV:n toimittaja Hanna Takala kysyi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolta Twitterissä 4. huhtikuuta:

Jos tila loppuu Helsingistä, miksi pitäisi laajentua itään ja rakentaa sinne raiteita kun tänne Vantaalle tulee jo juna? #MTVtentti #asunnot

Esitimme tähän jatkokysymyksen 6. huhtikuuta:

Aivan, ja jos #Östersundom rakennetaan, niin miksi sinne tarvitaan sekä ratikka että metro? Eikö jompi kumpi riittäisi @ksvhelsinki?

Arvoisa kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole vieläkään tietääksemme vastannut MTV:n toimittajan esittämään kysymykseen, mutta tähän metro + ratikka -kysymykseen Kaupunkisuunnitteluvirasto vastasi eilen 13. huhtikuuta seuraavasti:

#Östersundom´in yleiskaava perustuu metroon. Kaavassa tilavaraus myös metrolinjan & kehä III:n suuntaisille pikaratikkalinjoille.

Katsotaanpa siis, mitä tapahtuu kun laitetaan uusi Helsingin kaupunginvaltuuston 26. lokakuuta 2016 hyväksymä Yleiskaava ja Yhteinen Östersundom -sivuilta löytyvä Östersundomin osayleiskaava yhteen, ja piirretään vähän selvemmin erottuvat viivat metrolinjojen ja kaikkien sinne tänne risteilevien ja yllättäen päättyvien hidasratikkalinjojen päälle.

Kuvasta kannattaa huomata myös Vantaan puolelle jatkuviksi merkatut hidasratikkalinjat. Katsotaanpa, mitä Vantaan kaupunki suunnittelee. (lähde: Vantaan kaupunki, Joukkoliikennekaupunki 8.12.2014)

Normaalia eri kaupunkien eriaikaisten suunnitelmien yhteensovittamista toki, tai olikohan maankäyttö- ja rakennuslaissa vaatimus, että pitäisi laatia yhteinen yleiskaava…

46 a § (18.3.2016/196)
Pääkaupunkiseudun yleiskaava

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeihin laaditaan kuntien yhteinen yleiskaava (pääkaupunkiseudun yleiskaava). Oikeusvaikutteisen pääkaupunkiseudun yleiskaavan tultua voimaan edellä mainittuihin pääkaupunkiseudun kuntiin ei sovelleta 8 eikä 195 §:ää.

Hidasratikasta

Hidasratikka on siis sellainen kulkine, joka kulkee noin 25 km/h keskinopeudella. Kunnon pikaratikka kulkee mieluiten vähintään 40 km/h keskinopeudella. Pikaratikoiden maksiminopeus voi olla 60–100 km/h, ja maailmalla on jopa pikaratikkaverkkoja, joissa keskinopeuskin on luokkaa 60 km/h. Tällainen oikea pikaratikka voi tarjota todellista kilpailuetua muihin kulkuneuvoihin verrattuna, henkilöauto mukaanlukien.

Päivitys 15. huhtikuuta 2017:

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaissut 12.4.2017 metrolle myös suoran linjauksen vaihtoehdot ”syvämetro” ja ”pintametro”:

Östersundomin yleiskaavakartta, suora metrolinjausvaihtoehto, maan alla kulkeva. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. 9.3.2017
Östersundomin yleiskaavakartta, suora metrolinjausvaihtoehto, osin maan pinnalla kulkeva. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. 9.3.2017

Nämä vaikuttavat jo metron osalta järkevämmiltä. Suoran linjauksen kustannusarvio on noin 760 M€ ja kaupungin arvion mukaan suora linjaus on noin 100 M€ edullisempi kuin alkuperäinen mutkitteleva metrolinjaus. (Sen kustannukseksi arvioimme virheellisesti vain 500 M€, oikea kustannus siis mutkittelevalle metrolinjaukselle liki 900 M€). Kaikkiin arvioihin pitää huomioida Itämetro / Länsimetro -lisä vielä päälle. Todennäköisesti mikään merkittävä metrohanke ei ole Suomessa toteutunut kustannusarviota edullisemmin.

Lue myös:

Yle Uutiset Sun juttu: Miksi pääkaupunkiseutu ei kasva Sipoon suuntaan – vai kasvaako sittenkin?

Tolkku: Milloin Östersundomiin rakennetaan?